Sanon heti alkuun: en usko Mikko Kärnän tykkäävän koiran kakasta. Tein klikkioksikon, joka kuvastaa tämän päivän likasankojournalismia.
Tämän tarinan ydin on Suomen pääministerin Sanna Marin ja hänestä luotu kohu. Kohu, joka syntyi hänen hänen tanssimisestaan vapaa-aikana, mahdollisesti kännissä. Ja taustalla soi Petri Nygård, joka oli minusta se ainoa rikos ja se ainoa asia, josta kohun voisi nostaa. Mutta ei puhuta nyt Petri Nygårdista. Puhutaan kohun luonnin anatomiasta.
Sanna Marininin vapaa-ajan vietosta syntynyt kohu tiivistyy tässä uutisessa:
Tarina jatkuu Turun Sanomissa (ja oikeastaan tänään, 19.8.2022 jokaisessa mahdollisessa lehdessä):
-"Pääministeri Sanna Mariniin (sd) ja bilevideoon liittynyt, koko päivän vellonut jauhojengi-keskustelu jatkoi vellomista vielä loppuillastakin.
Iltalehden haastatteleman, nimettömänä esiintyneen asiantuntijan mukaan sana on satavarmasti jauhojengi.
Julkisuudessa on väitelty, puhutaanko videolla jauhojengistä, jallujengistä vai Jallu-Jennystä.
Viimeisin käänne perustuu Iltalehden mukaan asiantuntijan tekemään ääniraidan spektrianalyysiin.
Asiantuntijan mukaan spektrianalyysissa ääniraidan taajuusalue näkyy kuvana, ja jokainen kirjain muodostaa omanlaisensa spektrin."-
Ja jotta päästään kohun ytimeen, niin tämä kuva kertoo kaiken oleellisen (kuva on MTV3:n uutisesta):
Tämä kohu vetää hiljaiseksi. Sillä tämän 'kohun' ytimessä on pääministeri, joka vietti vapaa-aikaa ja vietti sitä tavalla, jolla ihan normaalit ihmiset nyt tuppaavat aina välillä normaalisti vapaa-aikaansa viettää. Tanssi ei ole moraalitonta. Viinan juominen ei ole moraalitonta. Lanteiden keinuttaminen ei ole moraalitonta. Toppi naisen päällä ei ole moraalitonta. Nainen viettämässä vapaa-aikaa ei ole moraalitonta. Äiti viettämässä vapaa-aikaansa ei ole moraalitonta.
Mutta tänään Suomi pursuaa puritaanista kauhistelua siitä, että pääministeri tanssi ja videolla näkyi viinaa ja vaikutti siltä, että kyseisessä tilaisuudessa jopa laulettiin. Kohu on siis se, että suomalainen ihminen oli ehkä huppelissa ja tanssi. Ja joku ehkä huusi taustalla 'jauhojengi'.
Olen sanaton.
Tämän kohun kulkua voisi ajatella seuraavan ajatuskulun kautta:
Sanna Marin on nainen. Ja kun pohtii naista, niin tulee mieleen mies.
Ja kun miettii naista sekä miestä, herää mieleen kysymykset seksistä.
Ja kun miettii seksiä, herää mieleen erilaisia kysymyksiä panemisesta, orgioista, peniksestä, pimpasta, suuhoidoista, käsitöistä, sitomisesta, pissasta, kakasta, karvoituksesta, tisseistä, pyllystä, dildosta, lateksista, Eiffel- tornista, kissoista, koirista ja Henry Saaresta.
Tämä laittaa miettimään, että onkohan Sanna Marin harrastanut seksiä ja kuinka paljon ja miten ja missä asusteissa ja keiden kanssa ja missä ja ulkona vai sisällä ja ottiko myös ns. takaluukkuun.
Ei voi olla myöskään pohtimatta, että jos nainen on kännissä ja bilettää, niin miten onnistuu esimerkiksi Prismassa käynti ja kokkaaminen?
Ja jos on vielä äiti-ihminen, niin onko soveliasta olla humalassa ja olla muualla kuin kotona? Jos lapsi kaipaa äitiään kesken bileillan, niin onko nainen ja äiti silloin kykenevä hoitamaan tehtäviään? Sillä riskit ovat kovat ja rooli velvoittaa.
On kyse kansakunnan moraalisesta kompassista ja jos nyt kaikki naiset vaan alkaa bilettämään vapaa-aikanaan, niin se luontaisiin sukupuolirooleihin perustuva yhteiskunnallinen perusta alkaisi horjumaan. Ja sen tien päässä on vain rappio.
Näihin asioihin on nyt tartuttava ja saatava selvyys! Toivottavasti näihin asioihin saadaan vastauksia. Demokratian uskottavuus vaatii tätä. Kansalla on oikeus tietää. Ollaan kansanvallan ja koko yhteiskunnan toimivuuden käännekohdassa.
Tällaisissa ajatuskuluissa ei turhaan logiikan anneta toimia rajoitteena, sillä moraaliposeeraus ja solvaamisen kautta voimaantuva vihan lietsonta ei logiikkaa kaipaa: se kaipaa tunnetta ja se kaipaa fiilistä siitä, että kollektiivisesti voidaan survoa ihmistä katuojaan.
Kun perusteluissa kuuluu moraalisäteilyn perusfraasi, että 'kyse ei ole teosta, vaan siitä, mikä on soveliasta', sanotaan samalla, että jokainen voi ohittaa itse teon ja raamittaa teon suhteessa määriteltyyn rooliin. Ja kun tuo rooli ei ole selvärajainen, saati yhteisesti jaettu, jokainen voi ihan itse päättää, mistä kauhistuu ilman sen pohtimista, mitä oikeasti on tehty ja mitä oikeasti on tapahtunut. Ts. ajatus tuon logiikan taustalla on, että teon ei tarvitse olla 'väärin', vaan se on sopimaton tässä tapauksessa pääministerille. Jos me vertaamme Sanna Marinin vapaa-ajalla tapahtunutta vapaa-ajan viettoa, jossa viina virtasi ja laulu raikasi vaikka case Rydmaniin, jossa kansanedustajan epäillään lähennelleen teinityttöjä, vaikka ei olisi lakeja rikkonutkaan, niin teinigroomaus nyt on toimintana jo itsessään moraalisesti arveluttavaa ja se on myös hyvin, hyvin helposti valta-aseman väärin käyttämistä (ja Sanna Marinin bileviikonloppu ei ollut moraalisesti arveluttavaa, saati valta-aseman väärin käyttämistä). Vai onko teinien lähentelystä tullut Suomessa vuonna 2022 aivan hyväksyttävää ajanvietettä vapaa-ajalle, mutta viina ja tanssi ovat askel rappioon? Toivon, että näin ei ole.
Mutta 'soveliaisuus' ei ole sellainen asia, josta voidaan ihmisiä tuomita ristille. Jos teko ei ole selkeästi moraalisesti mitenkään arveluttava, on outoa ajatella, että sellainen teko olisi ihmiselle sopimaton vain siksi, että 'rooli' velvoittaa. Ja se, että on humalassa vapaa-aikanaan ja tanssii ja laulaa, ei ole, eikä voi olla millään tavalla arveluttavaa käytöstä edes pääministerille. Kyse on kuitenkin aivan normaalista asiasta, jota meistä suomalaisista hyvin, hyvin moni harrastaa.
Ja silti me joudumme lukemaan esimerkiksi ao. kuvan lausahduksia. Rautalankaa: luodaan kohu, jankataan, jurnutetaan ja sitten se on itse kohun kohteen syy, että se jankkaus ja jurnutus onkin
osoitus siitä, kohun kohde on kykenemätön hallitsemaan omaa tekemistään.
Eli jos mä vaikka alan huutamaan, kovaa ja monta päivää, että 'Mikko Kärnä tykkää tahria itsensä koiran kakkaan', niin se olisi osoitus siitä, miten Mikko Kärnällä ei enää pysy 'asiat hallinnassa' ja että Mikko Kärnän tulisi käydä lääkärissä ja todistaa olevansa terve ja että olisi tärkeää selvittää Mikko Kärnän koiran kakkaan liittyvien aktiviteettien todellinen luonne ja laajuus ja että onko sitä kakkaan tahrimista tapahtunut myös Eduskunnan tiloissa. Huhu nimittäin kertoo, että Kärnä olisi kerran puhelimessa puhunut "kakkajengistä", johon ilmeisesti kuuluvat ainakin Päivi Räsänen ja Jussi Halla-aho. Nää asiat on selvitettävä! Tällä on yhteiskunnallista merkitystä ja kyllä kansanedustajien ON oltava 24/7 siinä kunnossa, että hommat onnistuvat. Sanoohan sen nyt järkikin, että ei ne hommat onnistu, jos on ihan koiranpaskassa!
Ja kun piestään itseään puritaaniseen moraalisäteilyyn, niin jälki on järjetöntä epäilysten luontia
asioista, joita ei sanottu aivan kuin juuri se kertoisi sen, mitä ei oikeasti kerrottu.Marin ei myöskään vastannut, että 'naapurissa ei vedetty huumeita'. Ja on tosi raskauttavaa, että Marin ei todennut, että 'minä en syönyt sieniä'. Eli ilmeisesti siellä syötiinkin sieniä, eikä vedetty kokkelivekkulia sieraimeen, sillä sieniin ei otettu tarpeeksi selkeästi mitään kantaa ja sieniä ei usein ajatella huumeiksi lainkaan. Tästä voimme siis loogisesti päätellä, että 'jauhojengi' olikin 'sienijengi'!
Tästä on saatava lööppi. Nyt. Sillä onhan tää sienihomma nyt jumalauta uutinen!
Ja nyt minua miltei pelottaa, että huomenna tuo analyysini on lööpeissä ja itse jtussa kerrotaan 'nimettömän asiantuntijan analyysistä' ja sitten kohu paisuu, kun aletaan ruotimaan sienien ja psykedeelien vaikutusta nuorten ihmisten aivokemiaan ja siitä, miten pääministeri Sanna Marin kannustaa sienien käyttöön huumetarkoituksessa.
Ihmisen lokaamiseen tähtäävän kohun keskiöstä löytyy erityisesti media ja journalismi, jotka saavat elantoaan myös halvoista ja helpoista kohuista ja ihmisen alhaisimpiin tunteisiin vetoavasta vihakiimasta. Tämä tuorein Sanna Mariniin liittyvä kohu syntyi siten, että media itse tuotti paskamyrskyn ja tarinan, johon ihminen - tässä tapauksessa pääministeri - sullottiin ja tuossa tarinassa tarinassa todetaan, että vaikuttaa pääministerin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäviään. Jotenka journalistien itsensä toimesta tuotetaan se olosuhde, johon ihminen pakotetaan ja sitten vaaditaan itse luodusta olosuhteesta ja siihen liitetystä tapahtumasta selityksiä. Ja sitten yo. kuvassa näkyvällä tavalla saskasaarikosket ja muut journalistit etäännyttävät itsensä tästä luodusta olosuhteesta ja keinotekoisesta narratiivista sanomalla, miten 'ei oo homma enää omissa käsissä' ja siten koko kohun synnyttämä taho luo illuusiota objektiivisuudesta ja irrallaan olemisesta itse luomastaan olosuhteesta ja uskottelevat vain tarkkailevansa todellisuutta ulkopuolisin silmin ja raportoivansa siitä. Media heittää rakeille verisen luun ja rakit kyllä tekevät, mitä rakit osaavat. Ja median edustajat nauravat matkalla pankkiin.
Sekään ei tässä tarinassa haittaa, että ne samat ihmiset, jotka haukkuvat valtamediaa ja sanovat, että eivät luota siihen, luottavat siihen nyt, kun saivat kivan verisen luun järsittäväkseen. Kun tärkeintä on viha, inho ja moraaliposeeraus, tuoltahan se näyttää.
Sakari Timonen kirjoitti:
-"Superjulkkisten juhlat ovat kuulemma tärkeitä asioita ja siksi niistä pitää uutisoida. Yksikään media ei ole myöntänyt, että kaikki faktat jäivät tarkistamatta ja lähdekritiikki unohtui kokonaan.
Selittelyn määrästä päätellen myöntämistä on ihan turha odotella, sillä nyt imago- ja media-asiantuntijat puhuvat töräkällä äänellä pääministeri-instituutiosta, jota Marin toiminnallaan horjuttaa.
Ja kaikki tämä kohu vain sen takia, että pääministeri tanssi yksityisasunnossa pidetyssä tilaisuudessa. Toivottavasti jokainen kohuun osallistunut toimittaja saa tuntuvan palkkion korvaukseksi menetetystä luottamuksesta koko ammattikuntaan. Tämä on surullista, sillä maassa on paljon hyvä toimittajia, mutta hutilukset pilaavat kaikkien maineen.
Jos olisi haluttu uutisoida pääministeristä ja hänen johtamastaan puolueesta asiapitoisesti, niin siihen olisi kyllä ollut aihetta. SDP:n eduskuntaryhmä piti Kuopiossa kesäkokouksen, jossa se ehdotti laajaa toimenpidepakettia kansalaisten olojen parantamiseksi hintojen noustessa Venäjän hyökkäyssodan takia."-
On hetkiä, kun olen huolissani tämän maan henkisestä ja älyllisestä tilasta. On hetkiä, kun olen huolissani siitä, miten julkisesta kiusaamisesta on tullut ihan normi.
Me pystymme parempaan, pystymmehän?
Yorumlar